Siirry sisältöön
Tekstikoko A A
VALIKKO

Asumisterveys

Asunnon tai muun oleskelutilan olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa altistumista, sairauden oireita tai sairautta.

Terveyshaittaa voivat aiheuttaa mm:

  • Lämpötila
  • Ilmanvaihto
  • Kosteusvauriot
  • Tupakansavu
  • Melu
  • Siivottomuus
  • Eläinpöly
  • Radon

Jos epäilet asunnostasi koituvan terveyshaittaa, käänny ensin isännöitsijän tai omistajan puoleen. Heidän velvollisuutensa on tehdä tarpeellisia rakennusteknisiä tarkastuksia ja mittauksia epäkohdan selvittämiseksi sekä korjauksia epäkohdan poistamiseksi. Jos mielestäsi tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä ja epäkohta esiintyy edelleen, ota yhteyttä terveysvalvontaan.

Mikäli kyseessä on työpaikalla oleva epäkohta, ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen.

Asunnontarkastus

Asunnontarkastuksella selvitetään aiheutuuko asunnosta siinä asuville tai oleskeleville terveyshaittaa.

Asunnontarkastus tehdään, kun asunnossa ei ole näkyviä vaurioita, mutta asukkaat sairastelevat ja oireet tuntuvat liittyvän asuntoon. Tarkastuksella arvioidaan, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen. Mikäli kosteus- ja homevaurio on selvästi nähtävissä, ei terveystarkastajan suorittamaa tarkastusta tarvita, vaan viat on korjattava pikimmiten.

Asunnontarkastuksia tehdään ainoastaan terveyshaittojen selvittämiseksi. Asunnon vaihtoon liittyviä tai asuntojen kuntoa koskevia tutkimuksia ei tehdä.

Ensimmäinen ympäristötarkastajan tekemä asunnontarkastuskäynti on maksuton. Tarkastuksen aikana asunnosta tarkastetaan mm. mahdollinen hajuhaitta, näkyvä home, lämpötila, melu, ilmanvaihdon toimivuus jne. Tarvittaessa sovitaan asunnossa tehtävistä mittauksista ja näytteenotosta, jotka ovat maksullisia toimenpiteitä. Ensitarkastuksen lopuksi tehdään päätös jatkotoimenpiteistä.

Terveysvalvonnasta saa yleisneuvontaa asuntojen home- ja kosteusvaurioasioissa.

Sisämelu

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Häiritsevyyteen vaikuttavat melun taajuus, äänen voimakkuus ja sen esiintymistapa.

Melun ohjearvo päivällä on 35 dB

asuinhuoneissa
potilas- ja majoitushuoneissa
opetus- ja kokoontumistiloissa

Yöajan ohjearvot ovat 5 dB päiväarvoja alhaisemmat. Kokoontumis- ja opetushuoneistoille ei ole annettu yöajan ohjearvoja.
Asunnon muissa tiloissa ja keittiötiloissa sallitaan päivällä korkeammat tasot, ohjearvo on sekä päivällä että yöllä 40 dB.

Yleisimmät sisämeluun liittyvät ongelmat aiheutuvat ravintolamelusta (ravintola samassa rakennuksessa asunnon kanssa) tai rakennustekniikan aiheuttamasta melusta (ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmät, hissit yms.).

Normaaliin asumiseen liittyvät äänet kerros- ja rivitaloissa, esim. lasten äänet, koiran haukunta, pianon soitto yms. eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua. Kyseisissä asioissa tulee aina kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen.

Kiinteistön ulkopuolelta kantautuvaan meluun liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaiseen.