Siirry sisältöön
Tekstikoko A A
VALIKKO

Lastenvalvojan palvelut

Lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat ja tekevät sopimuksia lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta.

Lastenvalvojat tavoitat parhaiten puhelintunnilla ma- pe klo 12-13.00. Muuna aikana voit jättää yhteydenottopyynnön tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimus ennen lapsen syntymää

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Isyyden tunnustaminen on mahdollista raskausaikana (isyyslaki 16 §), jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Lisäksi äidin tulee hyväksyä tunnustaminen, äidillä ja tunnustajalla tulee olla asetuksessa säädetyt henkilöllisyysasiakirjat ja kummankin tulee ymmärtää tunnustamisen merkitys. Isyyden tunnustamisen voi vastaanottaa äitiysneuvolassa terveydenhoitaja tai kätilö.

Suositeltu tunnustamisajankohta on raskauden puolenvälin jälkeen, jolloin keskenmenoriski on alkuraskautta pienempi. Raskausaikainen tunnustaminen on mahdollista toissijaisesti myös lastenvalvojan luona. Isyys vahvistetaan maistraatissa, jos lapsi on syntynyt elävänä eikä tunnustamista ole peruttu tai kiistetty viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä, eikä maistraatilla ole muutakaan syytä epäillä tunnustajan isyyttä.

Samaan aikaan tunnustamisen kanssa voidaan tehdä myös sopimus yhteishuollosta, mikäli molemmat vanhemmat niin haluavat. Tämä mahdollisuus perustuu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin tehtyyn muutokseen (14/2015, 8 a §). Sosiaalilautakunta (lastenvalvoja) vahvistaa yhteishuoltosopimuksen sen jälkeen kun lapsen isyys on vahvistettu, mikäli sopimus ei ole lapsen edun vastainen.

Äidin ja isyyden tunnustajan tulee olla yhtä aikaa paikalla äitiysneuvolakäynnillä, jolla tunnustaminen otetaan vastaan ja yhteishuoltosopimus tehdään. Äidin ja isyyden tunnustajan ei tarvitse asua yhdessä, jotta isyyden tunnustaminen ja yhteishuoltosopimuksen tekeminen raskausaikana olisi mahdollista. Mikäli kyseessä on monikkoraskaus, täytetään yksi tunnustamisasiakirja ja yhteishuoltosopimus. Ne kattavat kaikki syntyvät lapset.

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana tai tunnustaminen on peruutettu tai kiistetty, lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jonka isyyttä ei ole vahvistettu tai isyys on kumottu. Lastenvalvoja hoitaa yli 18-vuotiaan lapsen isyyden selvittämistä vain siinä tapauksessa, että lapsen mahdollinen isä on tunnustanut isyyden tai aikoo tunnustaa isyyden.

Avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyden selvittäminen

Uuden isyyslain mukaan lastenvalvoja voi selvittää myös avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä, mikäli aviopari pyytää isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Aviolapsen isyyttä voidaan selvittää lastenvalvojan luona myöhemminkin, mikäli toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa aviolapsen isyyden.

Velvollisuus pysyä totuudessa

Äidillä ja miehellä on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja isyyden selvittämistä varten sekä tunnustaessaan isyyden, hyväksyessään tunnustamisen tai kun henkilöä kuullaan tunnustamisen johdosta (isyyslaki 7 §).

Oikeusgeneettinen isyystutkimus

Kun biologisen isyyden suhteen on epäselvyyttä tai siitä halutaan saada varmuus, voi lastenvalvoja tilata, tuomioistuin määrätä tai yksityishenkilö pyytää oikeusgeneettisen isyystutkimuksen. Lastenvalvojan toimesta pyydetty isyystutkimus on asiakkaille maksuton.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus tulee tilata myös silloin, jos isyyden selvittämisessä osallisena olevan mahdollisen isän tai äidin henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset.

Lastenvalvojan päätökset

Lastenvalvoja tekee isyyden selvittämisen keskeyttämistä koskevan päätöksen mm. silloin kun mahdollisesta isästä ei ole riittävästi tietoja. Aiemmin keskeytetty isyyden selvittäminen voidaan aloittaa myöhemmin uudestaan lastenvalvojan tekemällä päätöksellä.

Lisätietoja:

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/isyyden-selvittaminen

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Kun lapsi syntyy avioliiton aikana, molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti yksin lapsen huoltaja.

Vanhempien erotessa tai kun lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, vanhemmat joutuvat ratkaisemaan, tuleeko lapsi vanhempien yhteishuoltoon vai yksin toisen vanhemman huoltoon. Huoltomuotoa valitessaan vanhempien tulee punnita erityisesti valmiuttaan neuvotella keskenään lasta koskevista asioista.

Yhteishuollossa olevat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, sukunimestä, passista, asuinpaikasta, kansalaisuudesta, uskonnosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä omaisuuden hoidosta. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon sitä estämättä huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.

Jos lapsi on vanhempiensa yhteisessä huollossa ja hänen toinen huoltajansa kuolee, jää huolto elossa olevalle vanhemmalle.

Molemmat vanhemmat voivat saada lasta koskevaa tietoa eri viranomaisilta.

Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä tavata kumpaakin vanhempaansa. Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. Lapsen tulee asua virallisesti yhdessä paikassa ja vanhempien erotessa heidän tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen asumista koskevalla ratkaisulla on merkitystä mm. lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin määräytymiseen. Asumistukea ja lapsilisää myönnettäessä lapsi voidaan huomioida vain yhden ruokakunnan jäsenenä.

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta sosiaali- ja terveysvirastossa alueensa lastenvalvojan luona tai viedä asian tuomioistuimen päätettäväksi. Tuomioistuimen päätöksellä huoltajien kesken voidaan myös jakaa heidän tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa. Tuomioistuin voi päättää myös huollon uskomisesta vanhempien ohella jollekin muulle henkilölle, esim. isovanhemmalle.

Huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton ennen sitä.

Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään, tehdä asiaa koskevan sopimuksen lastenvalvojan luona tai viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Mitään yhtä lakisääteistä tapaamismallia ei ole. Yleisimmin vanhemmat sopivat siitä, että lapsella on tapaamisoikeus muualla asuvaan vanhempaansa joka toinen viikonloppu sekä kesällä tietyn ajan. Usein vanhemmat sopivat etukäteen myös siitä, miten lapset tapaavat toista vanhempaansa juhlapyhinä ja koulujen loma-aikoina. Aivan pienten lasten kohdalla olisi tärkeää, että tapaamisia olisi riittävän usein, mieluiten useita kertoja viikossa ja lyhyemmän ajan kerrallaan. Lapsen kasvaessa tapaamisaikoja voidaan pidentää ja tapaamiset voivat olla harvemminkin.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on, että tapaamiset on selkeästi sovittu vanhempien kesken ja että lapsi tietää tapaamisjärjestelyjen olevan vanhempien vastuulla.

Tapaamissopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena ja tarkistaa sitä tarvittaessa, esim. lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulunkäynnin.

Pääsääntöisesti lasta tapaava vanhempi vastaa tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista. Vanhemmat voivat myös neuvotella tapaamiskulujen jakamisesta. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun välimatka on pitkä tapaajavanhemman ja lapsen välillä.

Jos tapaajavanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana, voidaan sopia valvotuista tapaamisista. Vanhemmat voivat miettiä, olisiko tapaamisia mahdollista järjestää esim. isovanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön läsnä ollessa. Tarpeen mukaan myös muu tapaamispaikka voidaan yhteistyössä järjestää.

Huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä asioita voidaan neuvotella myös käräjäoikeudessa niin kutsutussa Follo-sovittelussa. Sovitteluun voivat vanhemmat hakeutua itse olemalla yhteydessä kotipaikan käräjäoikeuteen.

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/asiantuntija-avusteinenhuoltoriitojensovittelu.html

Sopimuksen/päätöksen muuttaminen

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta asiaan.

Lapsen jääminen vaille huoltajaa

Jos lapsi ainoan huoltajansa kuoleman johdosta jää vaille huoltajaa, tulee siitä ilmoitus sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Lapsen lähisukulaiset voivat myös itse ottaa yhteyttä lastenvalvojaan. Lastenvalvoja neuvottelee asiasta lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tekee tuomioistuimelle hakemuksen huoltajan ja mahdollisen edunvalvojan määräämiseksi.

Jos toinen lapsen vanhemmista on elossa, on hänellä ensisijainen oikeus lapsen huoltajuuteen. Myös lasta kuullaan selvitystä tehtäessä. Kuolleen vanhemman toivomustestamentissaan esittämät toiveet otetaan huomioon, mutta ne eivät ole sitovia huoltoratkaisua tehtäessä. Huoltajan määräämisestä päättää käräjäoikeus.

Lisätietoja:

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/lapsen-huolto-tapaaminen-ja-asuminen

Lapsen elatus

Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan täysi-ikäisyyteensä asti eli kunnes hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta yhdessä ja kumpikin kykynsä mukaan. Mikäli lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa tätä lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Sen euromäärästä vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja on oikeutettu vahvistamaan elatusta koskevan sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä. Vanhemmat voivat myös hakea käräjäoikeudelta elatusta koskevan päätöksen, joka on rinnasteinen lastenvalvojan vahvistamalle sopimukselle.

Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan kummankin vanhemman taloudellinen tilanne. Sen selvittämiseksi vanhempien tulee ottaa lastenvalvojan luokse palkkatodistus tai vastaava selvitys tuloistaan sekä todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta. Lisäksi tarvitaan tiedot mm. suurimmista asumiskustannuksista, työmatkakustannuksista, opintolainamenoista sekä erityisistä terveydenhuoltomenoista. Myös lapsen päivähoito/iltapäiväkerho tms. -maksut ja muut erityiset kustannukset otetaan huomioon. Elatussopimus pyritään laatimaan kerralla lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Joissakin tilanteissa sopimuksen laatiminen määräaikaisena on perusteltua.

Lastenvalvojan luona voidaan laskea elatusavun määrää elatuslaskurin avulla. Netistä löytyvällä sovelluksella voitte jo itse tarkastella alustavasti pohjaa elatusavulle.

http://www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/elatusapulaskuri

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös 18 ikävuoden jälkeen, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Koulutusavustuksen euromäärästä ja sen maksuajasta on mahdollista laatia kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lapsi on 18 vuotta täytettyään toinen sopijaosapuoli. Asian voi viedä myös käräjäoikeuden päätettäväksi.

Sopimuksen/päätöksen muuttaminen

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta asiaan. Elatusavun määrän muuttamisen edellytyksenä on, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut niin oleellisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Indeksikorotus

Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotus astuu voimaan sopimuksen tai päätöksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Joulukuun 15. päivän jälkeen voi elatusavun indeksikorotuksia tiedustella lastenvalvojien toimistosta. Samassa paikassa voidaan laskea muuttunut elatusavun määrä ja merkitä se alkuperäiseen sopimukseen/oikeuden päätökseen. Korotus voidaan pyynnöstä ilmoittaa toiselle vanhemmalle. Vanhemmat huolehtivat itse indeksikorotuksista ja niiden merkitsemisestä.

Elatusavun maksaminen

Elatusavut on maksettava ilman eri vaatimusta sopimuksesta/oikeuden päätöksestä ilmenevänä erääntymispäivänä. Jollei elatusapueriä makseta erääntymispäivänä, ne voidaan ulosmitata elatusvelvolliselta.

Viivästyskorko

1.1.1999 alkaen erääntyvälle elatusavulle lasketaan viivästyskorko. Korko perustuu korkolain mukaiseen viivästyskorkoon.

Elatustuki

Elatusavun määrä lasketaan elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaan. Mikäli elatusvelvollisella ei ole elatuskykyä, voidaan elatussopimus vahvistaa määräaikaisesti alle Kelan elatustuen (vuonna 2019 elatustuen määrä 158,74 €/kk) tai 0 euroa. Lastenvalvoja laatii laskelman ja tarkistaa vanhempien taloudellisen tilanteen tositteiden perusteella.
Tällöin lapsen kanssa asuva vanhempi voi lastenvalvojalla vahvistetun (tai käräjäoikeudessa tehdyn päätöksen) sopimuksen perusteella hakea Kelalta elatustukea. Mikäli elatusapu on vahvistettu alle Kelan elatustuen puutteellisesta elatuskyvystä johtuen, Kela maksaa erotuksen. Elatusvelvolliselta ei peritä elatustukea takaisin. Mikäli vanhempi laiminlyö elatussopimukseen perustuvan elatusvelvollisuutensa, voi toinen vanhempi hakea Kelasta elatustukea.

Asioida voi missä tahansa Kelan paikallistoimistossa.

http://www.kela.fi/elatustuki

Lisätietoja:

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lapsen-asema-erotilanteessa/lapsen-elatus


Lastenvalvojien yhteystiedot:

Sähköposti:

etunimi.sukunimi@selanne.net

Postisoite:

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne / lastenvalvoja

PL 66, 85801 Haapajärvi

Käyntiosoitteet:

Haapajärven kaupungintalo, Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi

Pyhäjärven kaupungintalo, Ollintie 26, 86800 Pyhäjärvi

Reisjärven kunnantalo, Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi

Haapajärvi:

sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Elisa Ollila
puhelinaika ma - to klo 12 - 13
puh. 040 3008 231

Isyysasiat
sosiaalityöntekijä- lastenvalvoja Elisa Ollila
puhelinaika ma - to klo 12 - 13
puh. 040 3008 231

Reisjärvi

sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja

Elisa Ollila

puhelinaika ma-to klo

12 - 13

puh. 040 3008 231

Pyhäjärvi

sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja
Helena Tikkanen-Kainulainen
puhelinaika ma - to klo 12 - 13
puh. 044 445 7995